Tekoälyagentin hyökkäys – kybervelka ja vanhat haavoittuvuudet 

Tietoturvayhtiö Malbear Labs löysi marraskuussa 2026 Internetistä hakemiston, jota ei oltu suojattu salasanalla ja joka osoittautui käynnissä olevan hyökkäyksen työtilaksi. 

Lokien mukaan tekoälyagentti oli edennyt runsaat kaksi viikkoa eurooppalaisen teleoperaattorin ympäristössä. Hyökkäys kohdistui myös operaattorin infrastruktuurissa toimiviin organisaatioihin, joita agentti tunnisti yhteensä 13. Malbear nimesi kampanjan Operation Snowballiksi.

Agentti käytti DeepSeek-kielimallia, jonka turvarajoitukset hyökkääjä oli onnistunut kiertämään. Hakkeri antoi agentille kohdeverkon ja ohjasi työtä lyhyillä käskyillä. Haavoittuvuudet ja menetelmät agentti valitsi itse. Lokien mukaan se pääsi käsiksi salausavaimiin, laskutustietoihin sekä terveydenhuollon potilastietokantaan. Uhrit eivät ole julkisesti vahvistaneet tietoja, joten vahinkojen laajuuteen kannattaa suhtautua pienellä varauksella. 

Kybervelka ja hyväksytyt riskit

Agentti ei tässä tapauksessa tarvinnut puuhiinsa uusia haavoittuvuuksia. Se luikahti sisään Ciscon puhepalvelualustan aukosta, jonka korjaus oli kyllä julkaistu elokuussa 2026. Sisäverkossa se pääsi etenemään Liferay- ja JBoss-haavoittuvuuksilla, joilla oli jo ikää (julkaisuvuodet 2020 ja 2013). Potilastietokanta pyöri Oracle 9i:llä. Sen tuki päättyi aikoja sitten, ja siihen pääsi vielä oletustunnuksilla. 

Auditoinneissa törmää tuon tuosta elinkaarensa päähän tulleisiin palvelimiin, joita ei kuitenkaan vielä voi vaihtaa. Riski on usein hyväksytty sillä perusteella, että hyökkääjän pitäisi ensin löytää palvelin ja sitten nähdä vaivaa. Tekoälyagentit heikentävät tätä perustelua entisestään: ne kartoittavat verkkoa, kokeilevat hyökkäysmenetelmiä ja mukauttavat toimintaansa vain vähäisellä ihmisen tekemällä ohjauksella.

Jos vanhan palvelimen vaihto ei perustelluista syistä ole vielä mahdollista, sen turvallisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Silloin tarvitaan kompensoivia kontrolleja. Palvelin voidaan esimerkiksi eristää omaan verkkoalueeseensa, jonka reunoilla liikennettä rajataan ja valvotaan tiukemmin, kunnes palvelin saadaan vaihdettua.

Tapaus korostaa omaisuusluettelon (ISO 27001, A.5.9) ja haavoittuvuuksien hallinnan (A.8.8) merkitystä. Luettelosta puuttuvaa laitetta ei paikata, ja hidas paikkaustahti voi jättää aukon auki kuukausiksi. Oletustunnusten vaihtamisen tulee kuulua käyttöönoton perusasioihin.

NIS2 ja toimitusketju 

Tässä tapauksessa agentti haki kohteensa julkisesta RIPE-rekisteristä, josta näkee organisaatiot, jotka käyttävät operaattorin osoiteavaruutta. Joukossa oli myös terveydenhuollon toimija. Tämän lisäksi agentti löysi palveluntarjoajan valvontajärjestelmän varmuuskopioista tietoja asiakkaiden ympäristöistä. Soppa oli valmis. 

Kun järjestelmä toimii palveluntarjoajan konesalissa tai pilvessä, on selvää, että sen turvallisuus riippuu siitä, miten palveluntarjoaja eristää asiakkaansa toisistaan ja omasta hallintaverkostaan. Kyberturvallisuuslaki edellyttää sen soveltamisalaan kuuluvilta toimijoilta toimitusketjun turvallisuuden huomioimista riskienhallinnassa, ja ISO 27001 ohjaa samaan (A.5.19–A.5.23). 

Palveluntarjoajalta kannattaa kysyä, miten ympäristöt on eristetty, miten hallintayhteydet suojataan, missä ajassa haavoittuvuudet paikataan sekä milloin poikkeamasta ilmoitetaan. Vastaukset on syytä kirjata palvelusopimukseen.

Havainnoinnin vaikeus ja väsymätön hyökkääjä 

Miten homma eteni? Agentti sopeutui väsymättä esteisiin, joihin se törmäsi. Kun tietoturvaohjelmisto esti yhden keinon, se kokeili toista, ja kun tunnelointityökalu estettiin, se kirjoitti sen tilalle oman. Kuvatuissa tilanteissa torjuntakeinot hidastivat agenttia, mutta se löysi vaihtoehtoisia tapoja jatkaa.

Hyökkäysten automatisointi ei ole uutta. Mutta agentin kyky mukautua korostaa kerroksellisen puolustuksen merkitystä. Puolustuksessa tarvitaan verkkojen erottelua (A.8.22) sekä valvontaa (A.8.16), jotka yhdistävät havaintoja sisäverkon liikenteestä, päätelaitteista ja tunnistautumisista. Yksittäisen hyökkäysyrityksen torjuminen ei vielä tarkoita, että hyökkäys olisi pysähtynyt.

Agentin yksittäinen toimenpide voi näyttää lokeissa samalta kuin ihmisen toimenpide. Siksi valvonnassa pitää etsiä poikkeavan vauhdin ja määrän lisäksi epäilyttäviä tapahtumaketjuja sekä epätavallisia pääsyjä järjestelmiin.

Miltäs tilanne näyttää Suomessa?

Traficomin keväällä 2026 tekemään kyselyyn vastanneista huoltovarmuuskriittisistä organisaatioista 28 prosenttia ilmoitti havainneensa tekoälyllä toteutettuja hyökkäyksiä. Havainnot liittyivät pääosin tekoälyavusteiseen kalasteluun. Yhtä suuri osuus ei osannut arvioida, oliko tekoälyllä toteutettuja hyökkäyksiä tapahtunut. Kyselyyn vastasi 54 organisaation edustajaa, joten tulokset ovat suuntaa antavia.

Syksyn 2026 kylmälaitehyökkäysten yhteydessä Kyberturvallisuuskeskus otti yhteyttä Internetistä löydettyjen haavoittuvien laitteiden omistajiin ja edisti laitteiden poistamista avoimesta verkosta. Ilmoituksesta on kuitenkin apua vain, jos organisaatio tietää, mistä laitteesta on kyse ja kuka voi päättää sen irrottamisesta. Kirjoitin tästä ranskalaisten kylmälaitehyökkäysten yhteydessä.

Operation Snowballin torjunnassa olisi auttanut perusasioiden asianmukainen hoitaminen eli ajantasainen omaisuusluettelo, päivitykset sovitussa ajassa, vaihdetut oletustunnukset ja eriytetty verkko. 

Jos haluat keskustella tästä lisää, ota yhteyttä.

Ville Koskinen
COO & Lead Auditor

Lähteet: