Monilla toimialoilla ISO 27001 -sertifiointi on vakiintunut käytäntö, erityisesti silloin kun käsitellään arkaluonteista tietoa. Ohjelmistotaloille sertifiointi on perinteisesti tullut ajankohtaiseksi vasta myöhemmässä kasvuvaiheessa – usein vasta kun asiakas tai tarjouskilpailu sitä edellyttää. Näin ei kuitenkaan tarvitsisi olla. Sertifiointi tuo uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja lisää luottamusta niin asiakkaiden kuin sijoittajien silmissä.
Ohjelmistoyritykset käsittelevät päivittäin asiakkaidensa liiketoimintakriittistä tietoa. Asiakkaan liiketoiminta voi pysähtyä, jos toimittajan järjestelmässä on häiriötilanne, tai pahimmassa tapauksessa tietovuoto paljastaa arkaluonteista dataa. Tästä seuraa suuri vastuu – ja samalla mahdollisuus erottautua markkinoilla.
Teen jatkuvasti ISO 27001 -auditointeja ja näen kentällä, miten tehokkaasti sertifiointi muuttaa organisaation tietoturvallisuustyötä ja -kulttuuria. Ohjelmistoyrityksissä hyödyt ovat erityisen konkreettisia. Silti osa alan toimijoista pitää sertifiointia liian raskaana tai epäolennaisena.
Pohdin seuraavassa miksi näin on, ja kuvaan miksi ISO 27001 -sertifiointi kannattaa ohjelmistoyrityksessä.
Neljä yleistä väärinkäsitystä ISO 27001 -sertifioinnista
Keskusteluissa ohjelmistotalojen kanssa nousee usein esille tutut väärinkäsitykset ja argumentit:
”Meillä on liian pieni tiimi sertifiointiin.”
Ajatus siitä, että ISO 27001 vaatii erillisen compliance-osaston tai kymmeniä henkilötyöpäiviä kuukaudessa, on yleinen. Todellisuudessa sertifiointi skaalautuu yrityksen kokoon eli pienemmässä organisaatiossa myös vaatimukset ovat kevyemmät. Standardi on myös joustava, vaatimukset voi (tai itseasiassa tulee) mitoittaa yrityksen omaan toimintaan ja riskiympäristöön soveltuvaksi.
Tytäryhtiömme Into Certification on suorittanut ISO 27001 -sertifiointeja menestyksekkäästi hyvin eri kokoisille organisaatiolle. Pienimmillään organisaatiossa on ollut yksi työntekijä, joten todistettavasti standardi soveltuu myös pienten organisaatioiden tietoturvallisuuden hallintaan.
”SOC 2 riittää meille.”
SOC 2 -raportointi on monelle tuttu vaatimus, ja siitä voi syntyä käsitys että se riittää ja korvaa muut sertifioinnit. Todellisuudessa SOC 2 ja ISO 27001 täydentävät toisiaan: SOC 2 on raportti tietystä ajanhetkestä, kun taas ISO 27001 on jatkuva tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä (ISMS), joka kehittyy organisaation mukana.
”Asiakkaamme eivät vaadi sitä.”
Tämä voi toki pitää paikkansa…kunnes kohtaat asiakkaan, joka tätä vaatii ja sitten tuleekin kiire. Julkinen sektori ja suuremmat yritykset kysyvät yhä useammin sertifiointeja tarjouskilpailuissa. Jos sinulla ei ole ISO 27001 -sertiä, jäät kisasta suoraan ulos.
”Haluamme keskittyä tuotekehitykseen, emme byrokratiaan.”
Ymmärrän tämän huolen. Todellisuudessa ISO 27001 auttaa tuotekehitystä, kun tietoturvaprosessit on dokumentoitu, kehittäjät tietävät mitä heiltä odotetaan, uudet tiimiläiset pääsevät nopeammin vauhtiin ja tietoturvapäätökset eivät hidasta julkaisuja. Sertifiointi sujuvoittaa arkea, eikä tosiaankaan tee siitä byrokraattisempaa.
Mitä hyötyä ISO 27001:sta on ohjelmistoyritykselle?
Sertifiointi tuo monia liiketoimintahyötyjä ohjelmisto- ja miksei myös ICT-konsulttiyhtiöille.
Seitsemän keskeisintä hyötyä ovat:
- Asiakasluottamus B2B-markkinoilla
Kun myyt ohjelmistoa toiselle yritykselle, ostopäätökseen vaikuttaa yhä enemmän tietoturva. B2B-asiakkaat haluavat nähdä, että toimittaja ottaa tietoturvan vakavasti. ISO 27001 -sertifiointi on konkreettinen tapa osoittaa tämä. - Kilpailuetu tarjouskilpailuissa
Julkisen sektorin hankinnoissa ja suuryritysten toimittajavalinnassa ISO 27001 -sertifiointi on yhä useammin vaatimus tai ainakin merkittävä pluspiste. Ilman sertifiointia et välttämättä pääse edes tarjouskilpailuun mukaan. - Kriittinen infrastruktuuri vaatii luotettavuutta
Jos asiakkaasi toimii esimerkiksi energia-, liikenne- tai terveydenhuoltoalalla, pakottaa alaa koskeva regulaatio heidät varmistamaan omien toimittajiensa tietoturvan tason. ISO 27001 helpottaa näitä keskusteluja merkittävästi. - Sisäiset prosessit kehittyvät
Sertifiointi ohjaa dokumentoimaan prosessit, määrittelemään vastuut ja rakentamaan selkeät toimintamallit. Sen voi kokea byrokratiana, mutta se on pikemminkin hyvää tietoturvajohtamista. Esimerkiksi uuden työntekijän perehdyttäminen nopeutuu, tietoturvapoikkeamiin osataan reagoida viipymättä ja päätöksenteko selkeytyy. Tietoturvabudjetti saadaan myös tehokkaammin käyttöön, sinne missä sillä saadaan eniten vaikutusta. - Skaalautuvuus kansainvälisille markkinoille
ISO 27001 on kansainvälisesti tunnustettu standardi. Jos suunnittelette laajentumista muihin maihin, sertifiointi helpottaa uskottavuuden rakentamista uusilla markkinoilla. - Tietoturvapoikkeamat maksavat
Tietomurrot, tietovuodot tai palvelukatkokset aiheuttavat suoria kustannuksia, mainehaittaa ja asiakkaiden menettämisen. ISO 27001 auttaa tunnistamaan riskit ennalta ja reagoimaan niihin hallitusti. - Rahoituskierrokset ja yrityskaupat sujuvat helpommin
Due diligence -prosessissa sijoittajat ja ostajan edustajat tarkastavat myös tietoturvallisuuden tilan. ISO 27001 -sertifioinnilla voi suoraan osoittaa, että tietoturvaprosessit ovat kunnossa, dokumentaatio on järjestyksessä ja riskit hallinnassa. Tämä nopeuttaa prosessia ja vähentää epävarmuutta, joka muuten voisi laskea yrityksen arvoa tai jopa kaataa fuusion/yrityskaupan.
Mitä ISO 27001 käytännössä tarkoittaa ohjelmistoyrityksessä?
ISO 27001 -sertifioinnin kautta organisaatioon rakennetaan toimiva tietoturvallisuuden hallintajärjestelmä. Se rakentuu kolmen elementin ympärille:
- Riskienhallinta
Tunnistetaan kriittiset tiedot ja järjestelmät, arvioidaan niihin kohdistuvat uhat ja päätetään miten riskejä hallitaan. Ohjelmistoyrityksessä tämä tarkoittaa muun muassa lähdekoodin, asiakastietojen ja tuotantoympäristön suojaamista. - Prosessit ja dokumentaatio
Määritellään miten toimitaan erilaisissa tilanteissa: miten uusi työntekijä saa pääsyoikeudet, miten koodia viedään tuotantoon, miten tietoturvapoikkeamiin reagoidaan. Nämä prosessit integroidaan osaksi DevOps-toimintaa ja arkista työtä. - Jatkuva parantaminen
ISO 27001 -sertifiointi tarkoittaa säännöllistä auditointia, poikkeamien seurantaa ja prosessien kehittämistä. Tämä ohjaa miettimään tietoturvaa jatkuvasti, eikä vain kun jokin menee pieleen.
Käytännössä ISO 27001 näkyy esimerkiksi näin:
- Kehittäjillä on selkeät ohjeet turvalliseen koodaukseen
- Pääsynhallinta on systemaattista (ehkä jopa automatisoitua) ja dokumentoitu
- Tuotantoon vienti tapahtuu määritellyn prosessin mukaisesti
- Testauskäytännöissä huomioidaan kattavammin sovelluksen ja koodin turvallisuuden testaaminen
- Varmuuskopiointi ja ns. disaster recovery on testattu
- Työntekijöille tarjotaan säännöllistä tietoturvakoulutusta
- Toimittajien ja alihankkijoiden tietoturva on arvioitu
Muuttuva liiketoimintaympäristö
Tietoturvallisuusympäristömme monimutkaistuu vuosi vuodelta, viimeksi tekoälypohjaisen koodin myötä. Samalla asiakaskunnassa it-toimittajien tietoturvallisuutta koskevat vaatimukset ja odotukset ovat kasvussa.
Huhtikuussa 2025 voimaan tullut kyberturvallisuuslaki (NIS2) kiihdyttää tätä kehitystä. Vaikka sääntely koskee suoraan vain kriittisten toimialojen keskisuuria ja suuria toimijoita, se ulottuu myös toimitusketjuun eli NIS2-piirissä olevan yrityksen on varmistettava myös toimittajiensa tietoturva. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ohjelmistoyrityksiä arvioidaan entistä tarkemmin – ja ISO 27001 -sertifiointi on tehokas tapa osoittaa tarvittava vaatimustenmukaisuus.
Ohjelmistoyritykset, jotka hankkivat sertifioinnin ennakoivasti, ovatkin paremmassa asemassa kuin ne, jotka joutuvat rakentamaan prosessit kiireellä joko jonkin iskiessä tuulettimeen tai asiakkaan vaatimuksesta.
Kannattaa aloittaa nyt. Jos harkitset ISO 27001 -sertifiointia omalle organisaatiollesi, kerron mielelläni lisää.
Ville